Lapsen kuolema ja elämää surun keskellä.

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Pelko

Avan kuoleman jälkeen mieleni valtasi hirvittävä pelko, menettämisen pelko. Mitä jos menetän poikanikin tai mieheni? Jos joku muu läheinen kuolee? Syöpä! Minulle tuli ihan hirvittävä syöpäpelko. Kaikista pienistäkin oireista tuli pelko, että on syöpä. Kerran pelko oli jo niin suuri, että ehtisin miettimään sitä, jos minä kuolen pian. Mitä kaikkea minulta jää kokematta? Mitä haaveita toteuttamatta?Mitä haluaisin tehdä ennen kuin kuolen? Kamala ajatus, että E jäisi ilman äitiä, että A jäisi ilman vaimoa. En halua kuolla. Pelkään kuolla. Tällä hetkellä pelko on taas lievempää. Tiedän, että täytyy elää päivä kerrallaan ja että on turha pelätä tulevaa. No, se on helpommin sanottu kuin tehty. Silti yritän.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti